keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Huono toimeentulotuki

Viime päivinä Hesarin mielipidepalstalla on ollut lukuisia kirjoituksia toimeentulotuesta. Kaikki alkoi, kun aikuiselle lapselleen vähän rahaa lahjoittanut isä ihmetteli, miksi hänen lahjansa oli otettu tulona huomioon ja näin siis vähentänyt lapselle maksettua toimeentulotukea. Tiedotusvälineet ovat tarttuneet tähän ja tuoneet esiin, mikä kaikki voi estää toimeentulon saamisen. Lyhyesti sanoen: melkein kaikki. Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvan muoto, joten aivan kaikki henkilön tilillä olevat ja tiedossa olevat tulevat rahat otetaan huomioon. Vain sellaiset tuet, jotka on selkeästi tarkoitettu tiettyyn tarkoitukseen, jätetään huomiotta. Tällainen on esimerkiksi vammaistuki, joka kompensoi vammaisuuden aiheuttamia ylimääräisiä kuluja.

Periaatteessa vähäiset ja satunnaiset tulot, kuten vaikka isän antama syntymäpäivälahja, voidaan jättää huomiotta toimeentulotukea myönnettäessä erillisellä harkinnalla. Yksilölliseen tarkintaan kannustetaan, koska vain siten tulee otettua huomioon kunkin yksilön tilanne, joka voi olla hyvinkin vaikea ja monimutkainen. Riippuu täysin kunnasta, käytetäänkö harkintaa. Meillä Tampereella sitä käytetään tilastollisesti vähemmän kuin muissa kunnissa, siis aivan liian harvoin. Kaikkien edun

Olen ollut vähän ihmeissäni siitä, että toimeentulotuen toimintaperiaate on tullut yllätyksenä ilmeisen monille. Vaikuttaa siltä, että tietyn suuruisen toimeentulotuen kuvitellaan kuuluvan köyhälle yksilölle. Alkuperäisessä Hesarin keskustelun aloittaneessa mielipidekirjoituksessakin isä surkutteli, että hänen antamansa raha meni kaupungin kassaan. Siltä hänestä ehkä tuntui, mutta niinhän se ei ole. Ei mitään ole maksettu kaupungin tilille. Ei ole ollut mitään summaa, josta olisi päätetty ja sitten päätöstä muutettu lahjarahan takia, koska toimeentulotuesta päätetään joka kerta erikseen.

Juuri tämän tulojen kyttäämisen ja jokakuukautisten päätösharkintojen takia toimeentulotuki on todella kankea ja yhteiskunnalle kallis sosiaaliturvan muoto. Sitä on yhä vaikeampi hakea, joten se pudottaa kyydistä monet, joiden kohtaloksi jää velkavankeus, toisten elätiksi jämähtäminen tai rikolliset tulonhankintakeinot. Tällä lailla ei Suomi nouse.

On ollut hienoa huomata, että tiukkapipoinen toimeentulojärjestelmä on monien ihmisten oikeustajun vastainen. Sitä ei uskoisi silloin, kun yleisessä keskustelussa päivitellään sosiaalipummeja ja etuuksien väärinkäyttöä - joiden rahallinen arvo ovat siis murto-osa tukien alikäytöstä eli siitä, että tarvitsevat eivät hae tukia, jotka auttaisivat heitä vaikeassa tilanteessaan. Sitä ei uskoisi, kun katsoo nykyistä hallitusta, joka vain lisää tarveharkintaa eli kontrollia, vaikka nimittää sitä kauniisti tuen suuntaamiseksi eniten tarvitseville.

Toimeentulotuelle on vaihtoehto, jonka ansiosta jokaisesta tienatusta tai saadusta lantista olisi ihmiselle hyötyä: perustulo. On sen aika.